perjantai 21. huhtikuuta 2017

Muutoksia

Täälä tapahtuu ja tehdään aina jotain ja hyvä niin, pitää mielen virkeänä. Joskus, todella harvoin, käy mielessä ajatus: olisi jo valmista. Se ajatus lähtee yhtä nopeasti pois. Onneksi ei ole valmista. On aina jotain mitä suunnitella ja tärkein, tehdä jotain mielekästä! Asia erikseen on virheet mitä on tullut tehtyä. Keittiön lattiasta on alkanut maalinpoisto. Olisi helpompi syyttää siitä jotain muuta ja sanoa, miksi tämä lattia on maalattu. Tämä tulee olemaan hidas projekti, ei ole kevyintä hommaa. Käsin kaapimella aion ottaa kaiken pois. Kokeilin speadheateria, mutta en uskalla sillä ottaa. Lattiassa on niin suuria rakoja, ei tarvitse olla kuin vähän pölyä raossa niin tulipalo on taattu.


Puolet lattiasta on otettu. Kuvassa näkyvät nyt kauneimmat lankut. Ajanpatinoimat, tummanruskeat, leveät, siis aivan täydelliset. Pieni propleema on se, että nuo loput mistä on maalit poistamatta ovat erilaisia. Kapeita ja myös erivärisiä. Luulen että tuossa keskellä keittiötä on mennyt aikoinaan seinä. Yli sata vuotta sitten ei nykyistä kuistia ole ollut ja nämä leveät lankut ovat  varmasti porstuan lattia. Olen myös miettinyt mitä teen lattialle sitten, kun maalit on poistettu. Vernissa lattia kiinnostaa kovasti. Sillä ehkä saisin koko lattiasta tummanruskean ihan niin, kuin nuo levet lankut. Mitään kokemusta ei ole vernissan käytöstä lattiassa. Mielelläni kuulisin jos jollain on!
Keittiössä tapahtuu muutakin muutosta tällä hetkellä, siitä myöhemmin lisää.


Viikko sitten putsasin isontuvan hirsiseinän. Pieni asia, mutta häiritsevä. Hirsien välissä on tietenkin sammaleet, mutta niitä pursusi yli äyräiden. Poistin vain sen verran, että saan pellavariveet nauhaksi kauniisti hirsien väliin. Pesin myös seinän pellavaöljysuovalla. Siinä vierähti melkein päivä.


Mietin laitanko tämän kuvan, mutta yrittäkää olla näkemättä tuota tv:tä, ruma kapistus. Vanha iso valkoinen astiakaappi lähti uuteen kotiin. Se on ollut tuossa klahvilipaston paikalla. Nyt siis esille tuli vanha oviaukko. Eli isoontupaan on varmasti mennyt kaksi oviaukkoa ennen. Sitä emme voi valitettavasti ottaa käyttöön, koska keittiön ainoa pitkä taso menee seinän takana ja keittiöstä ei jäisi mitään jäljelle. Nyt odotan vain joskus saavani tuohon seinälle kauniin vanhan lautashyllykaapin.


Jonkun mielestä ruma näky, sähköjohdot. Minun mielestä tämä kuuluu vanhassa talossa näkyä.


Asia mitä olen jo pitkään miettinyt on isontuvan järjestys. On vain tuntunut, että jotain muutosta on tapahduttava. Olen miettinyt kaikkia vaihtoehtoja, mutta en keksinyt mikä sielä on pielessä. Muutama päivä sitten ymmärsin mikä on pielessä. Liikaa huonekaluja. Nyt haluan kuulla teidän mielipiteitä! Miltä tämä näyttää? Tuvanpöytä oli siis ennen sinisen sohvan edessä. Pienen nojatuolin paikalla on ollut Ikean Ektorp sohva. Mielestäni sininen sohva tulee kauniimmin esille, kun pöytä ei ole edessä. Tuvanpöytäkin näyttää vielä kauniimmalta uudella paikalla. Nyt täytyy etsiä kaksi vanhaa penkkiä jotka tulevat pöydän pitkille sivulle ja pöydän päihin tulevat tuolit. Penkkejä on vain tosi vaikea löytää. Kuistin penkki on tällä hetkellä pöydän kanssa, mutta laittaisin sen mielelläni takaisin kuistille. Tämä järjestys tuntuu hyvältä ja on ihana saada koko keskilattia tyhjäksi. Pesua odottavat upeat samanlaiset pohjalaiset räsymatot jotka varmasti näyttävät upealta, kun pääsevät kunnolla esille. Jos tämä järjestys jää, ektorp menee myyntiin. Mitä minä sillä teen, kun on jo kaksi vanhaa sohvaa :)

Jääkö tämä vai palautetaanko vanha järjestys? Minusta tämä on parempi ja viihdyn tässä itse :)


                                                                     - Mia -

sunnuntai 9. huhtikuuta 2017

Tuvan pöytä & kamarisänky

Hei pitkästä aikaa! Pari kuukautta on taas vierähtänyt viimeisestä päivityksestä. Aika ei vaan tunnu riittävän kaikkeen. Mielessä on käynyt myös blogin lopetus. Mutta toisaalta en sitä haluaisi. Eli jatketaan, mutta päivitystahti on mitä on ja miltä itsestä tuntuu.

Olen monesti maininnut, että voi kun löytyisi vanha kaunis ruokapöytä. No, sellainen tuli sitten eteen. Vanha ruokapöytämme, mallia uusi, pääsi hyvään kotiin sillä se lähti sukulaisperheeseen.


Kuvan alareunaan vasemmalle jää iso tila. Sitä kohtaa en koskaan kuvaa, koska siinä ei ole edes tapettia laitettu. Kun alapohja laitettiin kuntoon, tehtiin siihen valmius takalle. Siinä on myös aikoinaan ollut iso avotakka, ihan niin kuin tuvissa on yleensä ollutkin. Talon entinen asukas on piirtänyt meille mallin takasta ja toivomme, että sellainen joskus siinä tulisi olemaan.


Pöytä on täysin alkuperäisessä kunnossa ja todellakin vanha. Pöydässä on vuosiluku 1858.
Pöytä on saman pituinen kuin vanha pöytä, mutta paljon kapeampi. Puusohva on nyt pöydän kaverina ja pöydän päissä tuolit. Nyt mietin vain, sopisiko puinen penkki pöydän kanssa. Sillä sovitin kuistin penkkiä pöydän kanssa ja tykkäsin paljon. Asia jää mietintään..


Elinalta ostin kamarisängyn. Olen kauan haaveillut ja etsinyt kyseistä sänkyä. Olin melkein varma, ettei sellaista koskaan löydy. Mutta sellainen löytyi ja vielä kaikkein kaunein mitä voi olla. Kiitos kaupoista ja oli todella mukava tavata ja jutella!


Sänky on myös alkuperäisessä kunnossa. Voiko sänky enää kauniimpi olla! Sänky laitettiin yläkerran pikkukammariin. Siinä oli oma urakkansa saada se yläkertaan. Onneksi portaissa on irrotettavat kaiteet, muuten ei olisi onnistunut. Sänky toimii vierassänkynä. Minulle tämä on sopivan kokoinen ja päivänokoset on jo testattu sängyssä, unelmasänky! Mutta mikään metriheikki ei tähän sänkyyn sovi, voi olla tukalat oltavat :).


Sänky on tietysti pedattu niin kuin ennen vanhaan. Päiväpeittona toimii Vöyrin täkki. Peittoja sanotaan myös villaraanuiksi. Raanut on käsintehty ja niitä on olemassa paljon erilaisia. Eräässä museossa oli kerran näyttely raanuista ja ei voi kuin huokailla miten kauniita ne ovat. Tämän alla ei ainakaan tarvitse palella.



                                                Iloista alkavaa pääsiäisviikkoa!

                                                                 - Mia -