sunnuntai 24. huhtikuuta 2016

Yllätyslöytö hattulaatikosta


Pari kuukautta sitten käväisin huutokaupassa. Sitä tosiaan voi kutsua käväisemiseksi, viivyin sielä n.puoli tuntia. Nyt sain toisen hattulaatikon, mustan. Molemmissa säilytän villasukkia. Paljon ei tästä tarvinnut maksaa, kannattaa kyllä aina odottaa löytöjä.

Kotona alkoi sitten hattulaatikon puhdistus. Aloitin imuroinnilla. Hattulaatikon sisällä on sivutasku ja työnsin imurin suuttimen sinne. Jokin kolahti ja meni pölypussiin. Katsoin sivutaskuun ja sielä oli rintakoru. No, minunhan piti tyhjätä koko pölypussin sisältö ja katsoa mitä sinne meni. Sieltä löytyi hattulaatikon avain.


Aika mielenkiintoista, eipä ole aiemmin tällaista sattunut. Koru on hyvin kaunis ja painaa 20g. Olisi kiva tietää siitä enemmän esim. materiaali mitä siihen on käytetty.


Samaisesta huutokaupasta huusin myös kauniin vaneerilaatikon. Laatikko on todella siisti ja kuin uusi sisältä. Nyt vasta tajusin kuinka halvalla sen sain. Näin nimittäin tänä viikonloppuna kaksi vaneerilaatikkoa mitkä oli myynnissä. Kalliimpi maksoi 100 euroa.


Hyvää sunnuntain jatkoa ja toivottavasti aurinkoista alkavaa viikkoa!

                                                                       - Mia -

lauantai 16. huhtikuuta 2016

Istutus vimma ja pihan tuleva muutos

No niin, itsekasvattamisen vimma on iskenyt meikäläiseen. Hävettää melkein myöntää, etten ole mitään kasvattanut ja puhun nyt siis syötävistä istutuksista. Lähdin esikasvattamaan tomaattia, kurkkua ja basilikaa, eli ihan pienellä määrällä mennään. Myöhemmin istutan pihalle loput. Mitä enemmän luen kasvattamisesta, sitä enemmän pää menee sekaisin. Jos vaikka vähän saisi jotain vihreää tai edes yhden tomaatin, olisin hurjan onnellinen. Kovin hyvä luottamus ei itseeni ole tässä asiassa. Pakkohan sitä on yrittää ja aloittaa jostakin. Asiasta kerron myöhemmin jos jotain sattuisi kasvamaan.


Kaupassa törmäsin tähän ihanuuten ja se lähti mukaani. Alle tulee lavakaulukset. Tänä kesänä aloitetaan tällä ja katsotaan mitä ensi kesänä tulee olemaan vai lopahtaako mielenkiinto kokonaan jos mitään satoa ei tule.

Kerroin jo aikaisemmin että tänä kesänä laitetaan pihaa kuntoon. Monta vuotta ollaan tästä haaveiltu ja suunniteltu ja vihdoin on aikaa perehtyä pihaan.


Sora jolla seison ja otan kuvaa, on tarkoitettu autoille. Nurmikon ja soran välille olisi tarkoitus rakentaa aita ja portit. Tiilet joita haimme pari viikkoa sitten, niistä tehdään muurit/tolpat joihin portit tulevat kiinni. Portit maalataan samalla keltaisella kuin pariovet ja aidasta tulee punainen. Edessä oleva alue kaivetaan kokonaan ja portaiden edestä lähtee pieni sora käytävä porttia kohden. Sora mitä siihen tullaan käyttämään on pientä luonnonkiveä, samaa oli Strömsössä ja se oli todella kaunista. Ympärille istutetaan uutta nurmikkoa.

Kerronpa vielä yläkerran huoneen kuulumisia. Hommat ovat seisseet ainakin kolme kuukautta. Olemme odottaneet paneeleja ja tällä viikolla saimme ne vihdoin hakea. Hyvää kannattaa aina odottaa. Sama mies höyläsi meille paneelit jolta olemme myös listat tilanneet. Paneeli on kapeampaaa mallia eli 70mm helmiponttia. Täälä on mies jo alkanut rakentamaan ja myöhemmin selviää että mitä.


Todella upeaa paneelia. Näistä rakentuu pitkäaikainen unelmani ja uskon että kokonaisuudesta tulee kaunis.


Ainut mitä huoneessa on pystynyt tekemään on listojen maalaus. Listat on maalattu samalla lämpöisen harmaalla kuin portaat. Erittäin onnistunut väri yhdistelmä tapetin kanssa.


Jalkalistat ovat vielä maalaamatta.


Kyllä on monta rautaa tulessa taas tänä kesänä. Molemmat puhkuu intoa, joten eiköhän tässä jotain saada aikaiseksi. Kai se niin menee että aurinkoisina päivinä ollaan pihahommissa ja sateella sisä hommissa. Huoneella ei mikään kiire ole ja vielä on sen suhteen paljon miettimistä. Mielummin välttyä virheiltä kuin ruveta hosumalla tekemään.

Pihallamme on vierraillut joka päivä mustarastaita. Kovin rohkeita ovat ja lähelle olen päässyt ja sain kuvankin napattua. Iltaisin ja aamuisin laulaa niin kauniisti.



Touhukasta viikonlopun jatkoa!

                                                                      - Mia -

lauantai 9. huhtikuuta 2016

Valmiit portaat

Yksi iso työ taas saatu valmiiksi. Yllättävän nopeasti maali kuivui, portaat maalattiin neljä kertaa. Pellavaöljymaalin kanssa täytyy olla tarkka ettei sitä käytä liikaa maalatessa. Se on kyllä riittoisaa maalia. Täälä on tuoksunut todella hyvältä, kun pellavaöljymaalin tuoksu on leijunut ilmassa.

Ensimmäistä maalikerrosta maalatessani silmiini pisti tuo inhottava rako mikä on hirsiseinän ja portaiden välissä. Olemme kauan miettineet mitä siihen voisi laittaa. Lista tuntui minusta huonolta ratkaisulta. Päähäni tuli ajatus valmiista pellavaköydestä, olisiko sellaista edes olemassa? Googletin ja olihan sitä tarjolla.


Köyden paksuus on 12mm. Paketti saapui muutamassa päivässä ja samalla tilattiin pellavanauhaa muihin tarpeisiin. Tämä oli kaunis ratkaisu seinän ja portaiden rakoon. Jossain kohtaa on isompia ja syvempiä rakoja, niihin laitoin pohjalle pellavaa, koska muuten köysi olisi uponnut rakoon.

Sitten tulisi kuvia portaista. Ja voin sanoa, kyllä kannatti maalata. Väri on uskomattoman kaunis. Toivottavasti kuvat ovat onnistuneet. Tämä on varmasti talon pimein kohta ja uusi kamerakin pitäisi saada... kuvaajassahan vika ei voi olla :)


Jarruteipit jäivät maalin alle ja toimivat hyvin edelleen. Olisi ollut harmillista jos ne olisivat pitänyt ottaa pois ja ostaa uudet. Muistelen että ne olivat aika arvokkaat..


Tässä kuvassa näkyy hyvin pellavaköysi. Sitä ei tarvinnut edes kiinnittää millään, istuu niin sopivasti rakoon.



Hitsi, kun olen tyytyväinen!


                                                                            - Mia -

lauantai 2. huhtikuuta 2016

Strömsö ja kesän suunnitelmia

Ensimmäisenä haluan kiittää teitä kaikkia jotka kommentoitte edellistä juttua portaiden maalauksesta. Joskus tarvitsee rohkaisua ja muiden mielipiteitä. Portaat on nyt maalattu ja vielä odotellaan kuivumista niin pääsen tekemään niille pientä viimeistelyä. Palataan portaisiin myöhemmin.

Moni on varmasti katsonut ohjelmaa Strömsö. Eräs ilta päätin käväistä sielä, koska onhan se aika inspiroiva ja kaunis paikka.

Ohjelma on saanut nimensä kuvauspaikan mukaan. Strömsö on vuonna 1852 kauppiasperheen kesäasunnoksi rakennettu huvila meren rannalla Vaasan Västervikissä.


Niin kaunis paikka ja täynnä hauskoja ideoita. Tuli nähtyä vielä kaunis auringonlaskukin.

Täälä on nyt kovasti mietitty mitä kesällä tehdään töiden osalta. Päätimme että emme ryhdy mihinkään isoon hommaan tänä kesänä. Sen sijaan aiomme keskittyä pihan laittoon. Voi, paljon on ideoita ja nyt olisi aika alkaa toteuttamaan niitä. Jos säät sallivat, pääsen pian aloittamaan ikkunoiden ja huonekalujen kunnostamisen. Minä suorastaan puhkun jo intoa päästä aloittamaan.
Tänään haimme vanhoja 50 luvun käyttämättömiä tiilejä. Myyjän paappa on itse tehnyt nämä tiilet. Tämä oli kyllä löytö ja ihan sopu hintaan saimme ne myös. Katotaan sitten myöhemmin mitä me näistä saadaan aikaiseksi ja ylipäätään onnistutaanko :). Kuten sanoin, intoa ja ideoita riittää, se on jo hyvä alku.


Instassa julkaisin tänä aamuna kuvan kuistista mihin kauniisti aamuaurinko paistoi. Kuistin suursiivosin  myös yksi päivä. Kaikki ulos tuulettumaan, ikkunoiden pesu ja nyt on talven liat ja pölyt pois. No, siinä touhutessa tapahtui myös jotain ikävää. Vanha öljyvalaisin mikä roikkui nurkassa, päätin että se sopisikin paremmin ikkunaan. Nousin puusohvalle lamppu kädessäni. Puusohvan kansi oli huonosti ja putosin siis suoraan sohvan sisälle. Ja öljylampun lasi hajosi siinä hässäkässä. Lamppu roikkuu silti ikkunassa ilman lasia. Sitä on turha murehtia ja toivottavasti ne sirpaleet tuovat onnea!



Aurinkoisia kevätpäiviä!

                                                                        - Mia -