sunnuntai 15. maaliskuuta 2015

Askel eteenpäin

Aurinkoista sunnuntaita! Se on nyt talviloma vietetty ja huomenna paluu takaisin sorvin ääreen. Loma siis vietettiin kokonaan kotosalla. Ei voi muuta sanoa kun että on niin tyytyväinen olo, miten paljon sai aikaiseksi. Miten paljon se vaikuttaa kun saa olla kotona ja tehdä aamusta iltaan, eikä väsyneenä töiden jälkeen. En ole aikoihin ollut näin hyvällä tuulella kokonaista viikkoa, vaikka takana on raskaita ja likaisia hommia. Kai tämä on jotain hulluutta mitä voi vain vanhan talon kunnostajat ymmärtää!


Työt alkoivat vanhan eristeen poistamisella. Käsin kaikki otettiin pois. Kyllä, luit aivan oikein, tämä siis tehtiin käsin eikä imuautoa kutsuttu paikalle. Siinä tuli satojen eurojen säästö. Tietenkin myös aikamoinen liikunta suoritus. Olisittepa nähneet minkälainen mun hengityssuojain oli tämän urakan jälkeen!


Mitähän naapurit mahtoivat ajatella näistä säkeistä, että meillä on joku vaatelahjoitus käynnissä :)
85 säkkiä lattian alta tuli eristettä. En pysty ymmärtämään miten ne sinne on mahtunut.


Seuraavaksi lähti muutamat lankut odottamaan mäntysuopakuurausta. Osa jäi vielä huoneeseen, mutta kaikki pestään ulkona. Ja ilman muuta ne muuttavat takaisin huoneeseen. Mun tehtävä olikin ottaa lankut vastaan pihalla. Isoimmat ja leveimmät lankut olivat kyllä tosi painavia, mutta mistä minä en selviäisi!


Sitten alkoi se kivoin homma, ainakin sen pölyisen eristeen poistamisen jälkeen kaikki muu tuntuu siistiltä ja kivalta. Imuroin eilen puoli päivää ja sitähän ei malttanut lopettaa.


Kyllä näyttää siistiltä imuroinnin jälkeen. Pari laho kohtaa on mutta ne saa korjattua, muuten kaikki näyttää hyvältä.

Ne pienet edistykset on aina askel eteenpäin, vaikka ei aina siltä tunnu!

4 kommenttia:

  1. Vau, kyllä tosiaan näyttää siistille tuon vanhan eristeen poiston jälkeen. Ja voin muuten todeta, että ei tarvitse olla edes vanhan talon omistaja, että tuota tekemisen (lue itse tekemisen, vaikka koneet ja laitteet hommaan olisi maksusta olemassa) iloa ja intoa riittää. Meillä mm. mökillä aikanaan kaivoimme ainakin kolme todella suurta kantoa omin kätösin alta päin paljaaksi ja sitten laitoimme kannon alle tulen, polttelimme kantoja alta päin KUUSITOISTA tuntia/kanto ja niin saimme kannot, yksi kerrallaan, pois rakennettavan aitan tieltä. Kun taas sitten aloimme miettiä uuden talon rakennuttamista, suurin huoleni oli kuinka saan uudessa talossa aikani kulumaan. Huoli oli lopulta turha sillä jos ei muuten ole mitään puuhaa niin minä keksin sitä, vaikka tapetoimalla seinät.
    Joka tapauksessa remontti intoa sinulle ja aurinkoista kevättä. Jään mielenkiinnolla odottamaan remonttinne etenemistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No on teilläkin urakkaa ollut! Ja kyllä sitä tekemistä aina keksii! Minä olen muutenkin semmonen että aina pitää olla jotain tekemistä ja täälä sitä kyllä riittää. Kiitos sinulle kommentista ja aurinkoista kevättä!

      Poista
  2. Hei, olipa hauska löytää tämä blogi. Voi kun alkoi lukiessa niin hymyilyttää. Todellakin tällaista päästävät suustaan vain vanhan talon kunnostukseen vihkiytyneet: "olipa ihana viikko" - ja tämän kerrot tuosta eristeiden kaapimisesta!! Mahtava asenne :)) mutta toki tiedän, mitä tarkoitat. Olet saanut keskittyä ikävään hommaan ja valmista on tullut. Huh huh, mikä urakka, nostan hattua. Meillä koko homma on vielä edessä. Katsotaan, teenkö yhtä hymyssä suin ;).

    VastaaPoista
  3. Kiva kun löysit tänne :)! Tämä mun mahtava asenne on vain parantunut vuosien myötä, se ei ehkä ollut tämmöinen kun talo ostettiin. Eikä pidä asettaa mitään aikatauluja, vaan hiljaa hyvä tulee! Varmasti tekin onnistutte kun ottaa vaan iloisen mielen ja tekee rauhassa ja mikä parasta kun saa tehdä itselle! Kiitos kommentista, tällä jaksaa taas pitkään :)

    VastaaPoista