sunnuntai 3. heinäkuuta 2016

Ikkunat ovat talon silmät

Kuva Kiilin museosta  
Katseeni kiinnittyy vanhaa taloa katsoessani aina ensimmäisenä ikkunoihin. Onko vaihdettu uusiin, vai onko säilytetty upeat vanhat ikkunat. Ne ovat niin suuri osa vanhan talon kauneutta ja mittaamattoman arvokkaat.


Lehtileike jonka olen ottanut vuosia sitten säilöön itselleni.
Meillä valitettavasti on vaihdettu alkuperäiset t- ikkunat pois jo kauan sitten, vain kuistilla on ne jäljellä. Onneksi, ne ovat todella kauniit. Mutta meillä on silti kauniit säilyttämisen arvoiset ikkunat. Talon entinen omistaja on oman metsän puista tehnyt nykyiset ikkunat ja tietenkin tarkkaan valitusta puusta. Sitä en tiedä koska muutostyö on tehty, ehkä n. 30-40 luvulla. Ikkunoissa on messinkiset kulmaraudat ja kauniit sormi/myrskyhakaset.


Minun joka kesäinen työurakka on ikkunankunnostaminen. Tällä hetkellä ihan hyvällä mallilla ollaan. Nyt kun vihdoin on oppinut kunnolla, siihen ei kauan myöskään mene. Kuivumisajat pitää toki ottaa huomioon. Kuvassa ikkunan lähtökohta.
Ensimmäinen kesä kun aloitin, taistelin yhden ikkunaruudun kanssa koko kesän. Viime kesänä valmistui ennätysmäärä ikkunoita. Tällä viikolla taisi suustani päästä lause: nyt loppu mun ikkunankunnostus. Hermot meni, mutta ehkä mieheni tietää, että en sitä tosissani tarkoittanut:). En, ikinä en luovuta tässä asiassa. Olen päättänyt että laitan kaikki talon ikkunat ja se pitää.


Tänään koin sen tärkeimmän tunteen, onnistumisen! Kun katselee omaa kädenjälkeä ja on onnistunut, se on palkitsevaa ja tästä jatketaan hymyssä suin.


Jonossa on ikkunoita odottamassa. Tällä hetkellä odotan postista saapuvaa kittiä..
Jouduin myös irrottamaan yhden ikkunan vielä kunnostukseen. Ikkunanpesun yhteydessä tuli vastaan niin huonokuntoinen ikkuna, että sitä ei voinut jättää ensikesään.


Myös ikkunanpuitteiden kunnostus on alkanut.

Täytyy loppuun vielä laittaa kuva meidän valtavasta särkyneestäsydämestä. Tämä kasvoi talon seinän vieressä, kun muutimme taloon. Kunnostustöiden yhteydessä kaikki talon reunalla kasvava oli kumminkin saatava pois. Hävettää sanoa, mutta tämä oli suurinpiirtein heitetty vain aitan taakse. Olisikohan ollut viime kesä, kun huomasin, että sielähän se kasvaa upeasti. Siirsin sen navetan reunalle ja nyt se on aivan valtava.


Pioni myös kukkii tällä hetkellä. Harmi kun ne kukkii niin nopeasti, varsinkin jos vettä tulee.


Ja arvatkaapas, ensimmäiset oman maan mansikat syötiin tänään. Kyllä oli hyvää..



Ihanaa heinäkuun alkua!

                                                                - Mia -

torstai 23. kesäkuuta 2016

Juhannus


Juhannuksen aika - kesän parasta aikaa ja luonto kauneimmillaan. Parasta aikaa koristella koti ja piha luonnonkukilla.


Pergola on valmis vastaanottamaan juhannusvieraat. Huomenna pöytää notkuu kesän herkkuja, naurua ja rentoa yhdessäoloa.


Keittiö on koristeltu juhannusruusuilla. Ihanaa kun voi poimia kukkia omasta pihasta ja se yksinkertaisin on yleensä kaunein.


Pihalla juhannusruusu kukkii kauniisti aitan edessä. Tänä vuonna vielä juuri oikeaan aikaan.


Ihanaa kukkaloistoa..


N. 30 metriä pitkä ruusuaita on myös täydessä kukassa. Aah, mikä tuoksu..


Viimeinen kuva on kukasta johon tarvitsen tunnistusapua. Löysin tämän tänään syreeniaidan välistä. Kaunis valkoinen hento kukka. Ei ensimmäisenä mieleen tule ainakaan rikkaruohoa.



Toivotan kaikille ihanille lukijoille kaunista ja rauhallista juhannuksen aikaa!

                                                                      - Mia -

lauantai 18. kesäkuuta 2016

Pihan pienet muutokset

Pitkästä aikaa... aika on mennyt hurjan nopeasti ja bloggaamiselle tai ylipäätään tietokoneella istumiselle ei ole aikaa ollut. On varmasti inspiraatiokin ollut kadoksissa. Monesti olen meinannut aloittaa, mutta siihen se onkin jäänyt. Kuvia on tullut räpsittyä paljon ja olikin tarkoitus laittaa kevään kukkaloistosta kuvia. Olen nauttinut tänä keväänä suunnattomasti omasta pihastani, kuinka se voikaan olla niin kaunis. Olen myös yrittänyt olla välittämättä rikkaruohoista ja vain nauttia mitä kaunista ympärillä on. Vuosien työn tulos alkaa tosiaan näkymään ja puutarha alkaa näyttämään kauniilta. Viherpeukaloksi en ole syntynyt joten ei meidän pihasta mitään unelma täydellistä koskaan tule. Ainakin jos kukkapenkeistä puhutaan, niissä olen kyllä aika onneton.

Tällä hetkellä ilma täälä on suorastaan trooppisen lämmin ja ukonilma saapui juuri. Nyt onkin aikaa laittaa kuvia pihan muutoksista. Kyseessä on etupihan sorakäytävän tekeminen.


Työt alkoivat kaivuu hommilla. Naapuri tuli minikaivurilla kaivamaan ja työt olivat nopeasti sen osalta ohi. Käytävä osa kaivettiin hieman syvemmälle ja muusta alueesta raavittiin vain hieman pintaa. Siihen osaan on istutettu uutta nurmikkoa.


Soran alle laitettiin kankaat. Kuvat on nyt vanhoja, nurmikko alueella on jo paljon vihreää näkyvissä. Käytävän kivi valinta on ihan huippu, luonnonkiveä. Aitatolppien pohjatyöt on tehty. Tiilien muuraaminen alkaa ihan lähipäivinä, kunhan nämä vesisateet vain loppuvat.


Portaat ovat vieläkin käsittelemättä. Musta väri kiinnostaa ja se tulee nyt varmasti väriksi.


Lavakaulukset on myös laitettu. Öljysin ja maalasin pellavaöljymaalilla. Tarkoitus oli maalata ne mustaksi, mutta mustaa maalia ei ollut, joten punainen sai kelvata. Laatikossa kasvaa kahta eri salaattia,ruohosipuli ja basilikaa.


Kasvihuonekuumeeseen teimme tilapäisratkaisun. Minikasvihuone, riittää ainakin tällä hetkellä mainiosti. Oven lisäksi siinä on ikkuna minkä saa auki. Sielä kasvaa tomaatit ja kurkut. Onhan se tällaisen ensikertalaisen hyvä lähteä kokeilemaan kasvattamista pienimuotoisesti.


Suurin onnistumisen ilo on kyllä mansikkamaassa. Taimet ovat kasvaneet todella paljon ja myös kukkivat. Mies teki tällä viikolla kaaret mansikkamaahan, nyt enää verkot puuttuvat. En halua, että yksikään mansikka joutuu lintujen suihin.
Pieni sora-alue tehtiin myös pöytäryhmälle pellon puolelle. Helpottaa kummasti nurmikonleikkuuta, kun ei tarvitse siirrellä kalusteita.


Jihuu, oman maan mansikkaa.


Myös etupihan sorakäytävän viereen syreenien alle on tullut pergola. Kaksi edellistä paviljonkia myrsky on tuhonnut. Tämä on nyt halvin malli, jos niihin edellisiin vertaa. Tähän on nyt betonit valettu, joten luulisi paikoillaan pysyvän. Sivu hyttysverkot eivät tähän pergolaan kuulu, mutta sain ne edellisestä hajonneesta paviljongista ja ne sopi ihan mainiosti tähän.


Kesän ensimmäinen huutokauppa on myös koettu. Sieltä mukaani lähti tämä ihana voikirnu. Se päätyi heti kukkamaljakoksi.



                                                            Lomatunnelmissa

                                                                    - Mia -

lauantai 14. toukokuuta 2016

Pöydän muutos


Pieni pöytä ja keinutuoli mitkä oli tarkoitus tänä kesänä laittaa, niistä pöytä on jo valmistunut. Kiitos siitä ihanien lämpöisten säiden. Lähdin poistamaan maalia. Päällimmäinen paksu maalikerros lähti helposti pois. Alta tuli vaaleansininen maali mikä ei helposti irti lähtenyt, enkä sitä yrittänytkään ottaa pois.


Maalinpoiston jälkeen hioin ihan kevyesti pöydän ja pesin mäntysuovalla. Ihan ensimmäinen ajatus oli jättää lipasto tällaiseksi, mutta kannettuani sen sisälle ei se miellyttänyt ollenkaan.


Laatikot käsittelin sellakalla. Tämä on muuten hyvä tapa peittää vanhojen huonekalujen epämääräistä hajua.


Pienet posliininupit mitä laatikoissa oli vaihtuivat. Nämä kauniit messinkiset vetimet löytyivät omasta varastosta.


Sitten olikin enää yksi ongelma, millä käsittelen pöydän. Elinan blogin inspiroimana ajattelin lähteä kokeilemaan munaöljytemperaa. Kannatti todellakin kokeilla, tämä oli helppoa ja kivaa. Tästä luultavasti tulee yksi lempimaaleistani. Tarvitset vain kananmunaa, pellavaöljyä, vettä ja pigmenttiä. Ohjeen löydät täältä


Valmis pöytä, aikamoisen muutoksen se koki ja mielestäni positiivisen sellaisen. Maalipinta on todella kaunis ja ihanaa kun paksu muovimaalikerros on poissa. Kaikki ei kumminkaan mennyt ihan niin kuin piti. Ensimmäiseen munatemperaan laitoin aivan liian vähän pigmenttiä, joten jouduin maalaamaan uudestaan.


Suosittelen lämpimästi kokeilemaan, tämä oli todella kivaa ja onhan tämä ikivanha maali.

Pihan muutostyöt ovat lähteneet käyntiin ja toivottavasti pian on myös kuvamateriaalia mitä näyttää.

                                                                   - Mia -

sunnuntai 1. toukokuuta 2016

Erilainen vappu


Aika rauhallista vappu viikonloppua on täälä vietetty. Pojille tehtiin kastraatio perjantaina. Kuva on otettu leikkauspäivän iltana ja molemmat nukkuivat koko päivän. Lääkärin määräys olikin että koirat saavat olla lämpöisessä paikassa ja mielellään vielä peitto päälle. Pienempi on kovasti nyyhkyttänyt, mutta eiköhän ne lähipäivinä alkaa palautumaan ennalleen.

Nyt on melkein täytynyt olla sisällä viikonlopun ajan ja keksiä hyödyllistä tekemistä. Sain maalattua yhdet listat valmiiksi ja seuraavaksi työn alle tulee paneelit. Maalaaminen ei hetkeen lopu, tiedän ainakin mitä lähiaikoina teen. Mutta en valita ollenkaan, onhan se kivaa :)


Rakastan maalata pellavaöljymaalilla, tulos on aina yhtä kaunis. Huonoja kokemuksia ei tästä maalista ainakaan minulla ole. Yläkerran aula on tällä hetkellä täynnä erivärisiä maaleja ja kaikkien pensselit omassa öljyssään. Ensimmäistä kertaa kokeilin pestä pensselit pellavaöljysuovassa ja suosittelen lämpimästi jos et ole vielä kokeillut.


Kasvun ihme on tapahtunut täälä. Kaikki istuttamani ovat lähteneet kasvuun. Olen yllättynyt ja tämä antaa kyllä lisäintoa ajatellen ensi vuoden istutuksia. Jos vielä joskus olisi se kasvihuone, ei sitä tiedä minkälainen super kasvattaja minusta kehkeytyy:). Olen ihan onnesta soikea näiden suhteen.


Mainitsin aiemmassa postauksessa että en ole aikaisemmin mitään itse kasvattanut. Mutta unohdin täysin viime kesänä tehdyn mansikkamaan. Itsehän en ole mansikantaimia kasvattanut, mutta olenhan kovan työn tehnyt mansikkamaan eteen. Näyttää siltä että ne voivat ihan hyvin. Yksi taimi on kuollut. Jos olen oikein ymmärtänyt saan siihen kohtaan rönsystä uuden. ? Jännityksellä odotan kukkivatko tänä kesänä.

Yksi asia mihinkä joku päivä pitää ryhtyä on pihamaan "kaatopaikan" siivous. Viime vuonna kaivamani roskat kivellä muistuttivat taas siitä. Tarkoitus olisi alkaa kunnolla lajittelemaan ja viedä kaikki roska pois ja tietenkin kaivaa lisää. Ehjät lasipullot säilytän ja puhdistan. Mistä sitä tietää mitä aarteita sieltä vielä löytyy..


Hauska ketsuppipullo, miltähän vuodelta mahtaa olla.


Tämä on varmasti yksi loputon työmaa saada kaikki pois.
Viime kesänä kun olin kaivamassa löysin pienen kauniin lasipurkin. Tämä on varmasti ollut lääkepurkki joskus.



Ihanaa toukokuun ensimmäistä päivää!

                                                                     - Mia -

sunnuntai 24. huhtikuuta 2016

Yllätyslöytö hattulaatikosta


Pari kuukautta sitten käväisin huutokaupassa. Sitä tosiaan voi kutsua käväisemiseksi, viivyin sielä n.puoli tuntia. Nyt sain toisen hattulaatikon, mustan. Molemmissa säilytän villasukkia. Paljon ei tästä tarvinnut maksaa, kannattaa kyllä aina odottaa löytöjä.

Kotona alkoi sitten hattulaatikon puhdistus. Aloitin imuroinnilla. Hattulaatikon sisällä on sivutasku ja työnsin imurin suuttimen sinne. Jokin kolahti ja meni pölypussiin. Katsoin sivutaskuun ja sielä oli rintakoru. No, minunhan piti tyhjätä koko pölypussin sisältö ja katsoa mitä sinne meni. Sieltä löytyi hattulaatikon avain.


Aika mielenkiintoista, eipä ole aiemmin tällaista sattunut. Koru on hyvin kaunis ja painaa 20g. Olisi kiva tietää siitä enemmän esim. materiaali mitä siihen on käytetty.


Samaisesta huutokaupasta huusin myös kauniin vaneerilaatikon. Laatikko on todella siisti ja kuin uusi sisältä. Nyt vasta tajusin kuinka halvalla sen sain. Näin nimittäin tänä viikonloppuna kaksi vaneerilaatikkoa mitkä oli myynnissä. Kalliimpi maksoi 100 euroa.


Hyvää sunnuntain jatkoa ja toivottavasti aurinkoista alkavaa viikkoa!

                                                                       - Mia -